Ilmastokatastrofin maailmassa tarvitaan vähähiilisiä vaihtoehtoja

Muutosta ei tapahdu ilman kuluttajien suuntaa näyttäviä valintoja. Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö toivoo myös lisää tutkijoiden ja ympäristömerkinnän asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.

Joutsenmerkki on toiminut kestävämmän elämäntavan esikuvana jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Vaikka merkki viettää juhlavuottaan ja ympäristönäkökulma on entistä enemmän esillä julkisessa keskustelussa, maailmanlaajuisen ympäristökriisin selättämistä on vielä ennenaikaista juhlia.

– Ilmastokatastrofin maailmassa tarvitaan keinoja näyttää ihmisille vähähiilisiä vaihtoehtoja, muistuttaa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kehittämispäällikkö Ari Nissinen.

Ympäristön kannalta parhaille tuotteille myönnettävä Joutsenmerkki perustettiin Pohjoismaiden ministerineuvoston päätöksellä vuonna 1989. Samana vuonna Ari Nissinen valmistui Helsingin yliopiston ympäristönsuojelutieteen koulutusohjelmasta. Ensimmäinen alan työpaikka löytyi Espoon kaupungin ympäristönsuojelutoimistosta.

– Joutsenmerkkiä olen seurannut jo niiltä ajoilta asti, koska tein työssäni muun muassa kaupungin hankintoihin liittyvää tutkimusta.

Suomen Ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Ari Nissinen. Kuva: Mikael Heiskanen
Ympäristönsuojelutieteen tohtori Ari Nissinen on ennen SYKE:ä työskennellyt myös ympäristöministeriössä, Kuntaliiton entisessä kehittämisyhtiössä Efektiassa ja Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksella. Hänen väitöskirjansa aiheena oli maaperän happamoituminen.

Joutsenmerkki pyrkii mahdollistamaan vastuullisempia kulutusvalintoja. Vaikka yhden kuluttajan suora vaikutus ympäristöön on yleensä pieni, vastuullisten valintojen merkitystä ei kuitenkaan parane Nissisen mielestä väheksyä.

– Kuluttajien valinnat auttavat edelläkävijöitä kehittämään tuotteita ja antavat politiikoille signaalin vahvistaa lainsäädäntöä. Asiat eivät mene eteenpäin, elleivät kuluttajat tee näitä valintoja.

Viisaat päät yhteen

Nissinen on myös Ympäristömerkintälautakunnan jäsen. Lautakunta kokoontuu muutaman kerran vuodessa käsittelemään Joutsenmerkin ja EU-ympäristömerkin asiantuntijoiden laatimia uusia kriteeriehdotuksia.

– Suomessa suurin keskittymä tuotteiden ympäristöarvioinnin asiantuntijoita on Joutsenmerkillä. Samaan aikaan tutkimuslaitosten edustajat keskustelevat melko vähän Joutsenmerkin väen kanssa. Yhteistyötä voisi kehittää, ja olen itsekin tietysti tässä avainasemassa.

SYKE:llä Nissinen aloitti työt vuonna 2001. Nykyisin kehittämispäällikön työhön kuuluu esimerkiksi tutkimusprojektien suunnittelua ja hallinnointia, mutta yhä jonkin verran varsinaista tutkimustyötäkin.

Vuonna 2004 SYKE julkaisi Nissisen tuottaman Julkisten hankintojen ympäristöoppaan. Viime vuosina hän on tehnyt erilaisia selvityksiä esimerkiksi Joutsenmerkistä, kuluttajien hiilijalanjäljen suuruudesta sekä EU:ssa kehitettävästä tuotteiden ympäristöjalanjälkilaskelmasta.

Nissinen on myös kehittänyt ja ylläpitänyt Ilmastodieetti-nettilaskuria SYKE:n tutkija Marja Salon kanssa. Ympäristömerkkien parissa vaikuttaminen on siis varsin luonteva osa hankintojen ympäristövaikutuksiin syvällisesti perehtyneen Nissisen uraa.

– Olen myös ohjannut pohjoismaista projektia, jossa tutkitaan voisiko jakamistalouden palveluille kehittää ympäristömerkintää.

Vähähiilisten valintojen tulevaisuus

Kolmenkymmenen vuoden aikana ympäristömerkittyjen tuotteiden tarjonta on kasvanut huomattavasti. Joutsenmerkin voi nykyään saada 55 eri tuoteryhmän tuotteelle tai palvelulle, ja mahdollisia uusia tuoteryhmiä arvioidaan jatkuvasti.

– Palvelujen Joutsenmerkinnän toivoisin kehittyvän siten, että lähes mitä tahansa ostaessa on tarjolla ympäristömerkitty vaihtoehto. Toisaalta ihmiset eivät ehkä tajuakaan, kuinka monesta tuoteryhmästä jo löytyy Joutsenmerkitty tuote.

Joutsenmerkki tarkastelee tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutuksia monesta eri näkökulmasta ja koko elinkaaren ajalta. Esimerkiksi kierrätettävyys ja kierrätysmateriaalien käyttö, luonnon monimuotoisuuden ja vesistöjen suojeleminen, hiilijalanjälki ja kemikaalikuormitus ovat kriteereissä esillä. Työoloihinkin kiinnitetään huomiota.

Kriteerejä myös kehitetään jatkuvasti.

– Ilmastonäkökulman vahvistaminen entisestään voisi viedä Joutsenmerkkiä eteenpäin. Jos on varma, että Joutsenmerkitty tuote on aina vähähiilinen, se voisi lisätä suosiota.

Huolellisesti laadituista kriteereistä tulee kuitenkin vaikuttavia vasta, kun merkin positiiviset vaikutukset tunnetaan kuluttajien keskuudessa ja Joutsenmerkittyjä tuotteita suositaan. Vaikka merkin tunnistaa 88 prosenttia suomalaisista kuluttajista, tekemistä vielä riittää.

– Markkinointibudjetti on todella pieni verrattuna yritysten tuotemainontaan. Perustietoisuus on kyllä jo olemassa kuluttajien keskuudessa, mutta haasteena on innostaa kaikkia tekemään valintoja ympäristön perusteella – ja useammin.

Kuluttaja voi vaikuttaa Joutsenmerkin budjettiinkin. Suuri osa Joutsenmerkin toiminnan rahoituksesta tulee merkkiä kantavien tuotteiden myynnistä, josta pienen osan – noin 0,05–0,3 prosenttia tuoteryhmästä ja liikevaihdosta riippuen – yritykset tilittävät Joutsenmerkille vuosimaksuina.

Pienelläkin prosenttiosuudella on siis suuri merkitys, kun riittävän monet ihmiset tekevät vastuullisempia valintoja.